Eilen Mörkö sitten oli Rauskin olalle kiivennyt ihan lattialta asti ja lopulta kävellyt sivulle levitettyjen käsien kumpaankin päähän hakemaan namin. Melkoinen sirkuseläin meillä kehitteillä, aina kun tuun kotiin niin on taas joku uus temppu opittuna. :)
Parhaillaankin tätä kirjottaessa istuu kissa niskassa, koska sieltähän on paljon paremmat näköalat ulos pihalle, kuin sylistä tai viereiseltä tuolilta. Kylläisen vatsan kanssa on mukava köllötellä lämpimässä niskassa. :)
Mörkö sai tänään ensimmäistä kertaa rakaa kanaa, kun ei ole aikasemmin ollut tarjouksessa noi marinoimatomat niin en ole sitten aijemmin raaskinut. Eilen sitten oli tarjouksessa Citymarketissa ja päätin ostaa ja kokeilla. Kanasuikaleiden päälle lisäsin murskatun vitamiinitabletin ja raakaa kananmunaa. Osu ja uppos kyllä niin hyvin, hyvä ettei lautasta vetänyt palanpainikkeeksi.
Illalla saa sitten toisen annoksen, kun paketissa luonnollisesti oli aika paljon kanaa, eikä noin pieneen vatsaan paljoa mahdu kerralla. Tämä on myös jonkinlaista taktiikkaa, että syöttää ensin kissan ja sitten itsensä, niin saa syödä rauhassa. Noh se taktiikka ei oikein tehoa, sillä vaikka vatsa olis kuinka täynnä niin kaikkihan me sen tiedämme, että mieliteko on silti suuri. Varsinkin kun se on jokun toisen lautasella, se on aivan jotain muuta mitä itse saisi syödä ja vielä kaiken lisäksi siinä on kiinnijäämisen pelko jännitystekijänä. :)
Nyt rauhalliseen itsenäisyyspäivän illan viettoon kera uuniperunoiden ja lisukkeiden nam nam. Ja kissaa tuuppimaan pois lautasen lähettyviltä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti